Vyöryy, vyöryy tuuli raivopäinen vuorten ylle

25.05.2013 - 0:45 / merlin.


Tuntuu vaan niin turhauttavalta kuulla, että jos puhuu hiukan kiihtyneemmin joistakin asioista, niin on muka itsekäs ja ajattelee mustavalkoisesti, kun oikeasti haluaa vaan kaikille samanlaisen arvon ja infota ihmisiä asioista, joiden ei tulisi olla tabuja. Sitten kun liikuskelen enemmän Helsingin alueella, niin tulen taatusti ottamaan osaa jokaisen mielenosoitukseen, joiden aihepiiri liikuttaa minua, koska ei ne asiat miksikään muutu, jos vaan kotonaan kiroaa maailmaa ja purkaa maailmantuskaansa pullonpohjaan. Kokeiltu on ja ei siitä mikään hyvä olo tule. Sen takia nuoria pitäiskin vaan kannustaa ottamaan kantaa asioihin ja kouluissa pitäisi käydä enemmän väittelyitä ja valottaa oikeasti maailman epäkohtia. Turhauttaa olla niin vihainen ja huolissaan niin monesta asiasta, kun on tosiaan vain yksi pieni ihminen. Onneks näitä taidehomopunkkareita ja muita vihaisia on enemmänkin!

Kategoria: Luokittelematon.



5 vastausta - “Vyöryy, vyöryy tuuli raivopäinen vuorten ylle”

  1. Trifolium Kirjoittaa:
    25.05.2013 - 9:44

    Kuulostaa kliseiseltä, mutta ei tosiaan pidä lannistua hylkäyksistä, vaan taistella. Itelle kävi just noin kans viime vuonna. Hain muotsikan graafiseen suunnitteluun ja luulin tehneeni hyvät ennakkotehtävät, mutta hylkäys tuli. Olin kyllä tosi maassa sen takia. Kuvailemasi fiilikset kuulostaa tosi tutuilta. Olin vuoden alalla, joka oli jokseenki väärä mulle, mikä masensi entistä enemmän. Tänä keväänä hain uudestaan ja pääsin pääsykokeisiin. Ton vuoden aikana opin ja kasvoin ihan älyttömästi ja myös visuaaliset taidot kehitty ihan älyttömästi. Vaikka en edes tietoisesti “treenannu” mitenkään tulevaa hakua varten, huomasin ennakkotehtäviä tehdessäni että oon kehittyny tosi paljon.

    Tärkeintä onki että tekee jotain. Menee just jonnekki kansanopistoon tai edes kaupan kassalle. Ja sit pitää sen tulevan maalin (eli kouluun haun) mielessä koko sen vuoden.

    Eli pidä taistelu tahto korkeella ja tee ajatustyötä koko vuosi. Kannattaa just ettiä julisteita, mainoksia, taittoja, jotka miellyttää itseä ja pohtia, mikä niissä on miellyttää. Tai me tehtiin välillä sitä poikaystävän kanssa (joka tekee töitä graafikkona), että arvosteltiin kirjan kansia ja katumainoksia. Poikaystävä aina kysy, että “mikä tossa mainoksessa mättää?” 😀 Ja jos löydät esim netistä muotsikkalaisten graafikoiden töitä, tutki myös niitä.

    Tulipa pitkä sepustus, mutta toivottavasti siitä on jotain hyötyä 😀 Tsemppiä vaan hirveesti jo seuraaviin hakuihin! >:)

  2. merlin Kirjoittaa:
    25.05.2013 - 10:31

    Näin teen u__u

  3. Tepe Kirjoittaa:
    27.05.2013 - 16:47

    Näyttää tutulta.. Meillä porukat hyväksyy asioita mut faija on sit sellanen että se vittuilee kaikesta. Jos mä rupeisin seurustelemaan naisen kanssa ja veisin sen näytille, niin mut ois sillai “Ooo kawaii desu löv is allllllaroundd!!!” Mut faija piikittelis jotain varmasti vielä vuosien päästä, vaikka suhteen hyväksyisikin. Lähinnä kokemusta siitä, että 13-vuotiaana löysin itselleni uskonnon ja kun porukat ei oikeen usko mihinkään, niin mutsin reaktio oli vaan että okei ja faija nauro ja sano tän olevan joku teinivaihe. Oon edelleen wiccalainen ja vähintään kerran vuodessa faijan pitää muistuttaa kuinka naurettavaa se on… XS

  4. Tepe Kirjoittaa:
    27.05.2013 - 16:48

    …. huh mitä typotusta taas, sori… -___- *mutsi ois sillai ‘oo kawaii jne…. XD

  5. merlin Kirjoittaa:
    27.05.2013 - 21:45

    Voi ei, kuulostaa todella ikävältä : I Jotkut ei vaan kasvaa koskaan ja se on tosi ikävää, jos semmonen henkilö kuuluu perheeseen. Mutta tsemppiä sulle ja tosi mahtavaa, että oot edelleen wiccalainen piikittelyistä huolimatta! c: keep it going!

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus




Linkit

Mie muualla

Opistokamut

Archives